Tama sanakirja on ensisijassa kazanintataarilais-suomalainen. Sana-artikkeleissa esitetáán kuitenkin Venájállá puhutun kazanintataarin sanaston lisáksi Suomessa puhutun suomentataarin sanastoa. Suo-messa asuvien tataarien alkuperá on tsaarinaikaisen Nizni Novgorodin kuvernementin Sergatsin piirikunnan tataarilaiskylissá, jotka sijaitse-vat Kazanista n. 200 km lánteen. Kazanintataari ja suomentataari ovat oikeastaan yhden kielen kaksi murretta, joita puhuvan váestón historia on ollut hyvin erilainen sadan viime vuoden aikana. Kazanintataarista on tullut venáján ohella Tatarstanin tasavallan virallinen kieli, ja se on saanut paljon sanastoa ja fraseologiaa venáján kielestá. Suomentataari on puolestaan pienen, nykyáán noin 700 hengen ja suurimmillaankin runsaan 900 puhujan muodostaman yhteisón puhekieli. Kodin lisáksi sitá on káytetty suullisesti ja kirjallisesti láhinná járjestótoiminnassa ja áidinkielen opetuksessa. Suomentataari on luonnollisesti saanut vaikutteita suomen kielestá, mutta sen lisáksi turkin kielestá ja viime vuosikymmeniná myós kazanintataarista, kun yhteydet erityisesti Tatarstanissa asuviin kielisukulaisiin ovat tiivistyneet.
